sekalaista sälää

Olenpas nyt ahkera ja kirjottelen ja selittelen kuvien kera jotain mitä on tapahtunu tässä viime aikoina (=hyvin epämääräinen käsite). Surpan innoittamana voisin väsätä tollasen nätin kulttuuripostauksen, kun tästä energialtani ja ajaltani kerkeen. :)

tollanen koputteli mun ikkunaan yks aamu, juoksin ihan paniikissa hakeen kameraa et saisin kuvan..... ja se pysy siinä varmaa 2 tuntia :D uus kamu

Joku päivä vietettiin Theresan uuden perheen uima-altaalla. Kuumuuteen paras lääke!! En muista kerroinko jo mut lomaa oltais nyt viettelemässä siis, niin tällänen näky ei oo mitenkää epätavallinen meille.

KADEHTIKAA

tää ottais vähä rennosti ny

Puolivälissä ku ollaan, niin joku aika sitten oli puolivuosivalmennus. Messissä YFU chicas (Fabiola oikeesti kutsuu meitä tollee, vaikka messissä on myös Alex joka on siis poika.... nojaa) ja YFUn pääjehu Ximena. Päivään kuului "espanjan koe" jossa jäin hopealle ja yleistä keskustelua menneestä ekasta puolikkaasta. Saimme myös avattua suumme oman koordinaattorimme vajavaisuudesta ihan kaikilla elämänalueilla... Katsotaan, jos jotain nyt sitten tapahtuis. Itse en tarvi apua perheen tai koulun vaihdossa, mutta kavereiden puolesta ketuttaa tietty. Lopuks saatii lounas YFUn piikkiin, jossa nappasin päivän ainoon kuvan :D

ruoka on pääasia

(Muistaakseni) Samana päivänä sain VIIMEIN mun joulupaketin!!!!!!!!!!! Tätä onnen määrää!!!!!! Kiitos kaikille, erityisesti kortit lämmittivät sydäntäni <3 Sain myös ojennettua joululahjat mun perheelle, heijastimet oli hitti ja juustohyölä aiheutti paljon hämmennystä sekä naurua.

avaaminen on kivointa

<3

 Yks viime viikon isommista jutuista oli mun rakkaan systerin Noelian valmistuminen! Täällä koulu onkin aika eri juttu, Noelia valmistui jo 16-vuotiaana lukiosta ja aloittaa maaliskuussa lääkiksen (johon muuten voi vaan "mennä" täällä, toisin kuin Suomessa... vähän lähtee luotto noihin lääkäreihin). Anyway, armeijameiningin aamuvalmistujaiset oli hauska tilaisuus, eikä läheskään niin pitkä kuin suomalainen vastineensa. Tänään myöhemmin illalla on kunnon gaala Oro Verde -hotellilla, josta voin sitten postailla myöhemmin. :) Ylpeenä täytyy muuten kertoa, että Noe valmistui noin sadan oppilaan joukosta toiseksi parhaana, ja sai siis hienon diplomin ja erityiskunnian. :D Helmee.

bändi (lol)

jokaiseen CoMilin tilaisuutee kuuluu nää käverit

kersantin tärkeenä

10 parasta oppilasta, bongaa Noe!

MÄÄ TÄÄL KANSA

<3

pari koulun päättäjää

kadehdin tota hattuperinnettä niiiin paljon!!!

Viime pe vietettiin pitkästä aikaa ihan tyttöjen iltaa. Iltaan kuului sushin mussutusta (okei, Maikon kotitekoset voittaa aika sata-nolla - ensinnäkin, KUKA LAITTAA JUUSTOA SUSHIIN????). Täältä suunnattiin Las Brisas -hengailun kautta yksiin partyihin, joissa viihdyttiin pitkään. Oli erittäin hauska ilta, yksityiskohdat henkilökohtaisesti kysymällä. HAHA. :)

alkuiltaa ft. ihanimmat tytsyt tällä puolen maailmaa

Yks juttu mikä nyt on meneillään mun perheessä, on mun host-veljen Panchon tyttöystävän yllättävä raskaus. Kun juttu tuli ilmi, mun hostäiti oli kuulemma itkenyt koko illan. Enkä ihmettele. Pancho ei todellakaan oo mikään isähahmo, eikä mun mielestä valmis naimisiin, johonka tämä raskaus nyt sitten siis johtaa. Valeria, siis tuleva vaimo/äiti, on asiasta ihan innoissaan, toisin kuin Pancho. Tämän tietäessäni oli siis vähintäänkin kiusallista, kun viime lauantaina lähdettiin sitten "onnellisen parin" kihlajaisiin. Älkää ymmärtäkö väärin, Pancho ja Valeria on seurustelleet jo pitkään ja varmasti parin väliltä löytyy rakkautta - mutta ei vielä siinä mielessä, että vauvat ja häät (nimenomaan tässä järjestyksessä) olis ajankohtasia... Kaikista julmista on mun mielestä tää vallitseva kulttuuri. Naimisiinmeno on enemmän pariskunnan vanhempien, kuin heidän itsensä asia. Ja vaihtoehtojahan ei ole. (Kulttuuritippi: täällä seksivalistuksessa sanotaan, että alkaa harrastako seksiä hyi hyi, sen sijaan että sanottaisiin, että no jos on pakko niin käyttäkää nyt sitä kortsua. Tuloksena: kondomeja saa vaan apteekeista eikä niitä kukaan kehtaa ostaa ja 16 and pregnant-ilmiö on siis hyvin tavallinen. Hyvin menee.) Anyway, tää "kihlajaisuustilaisuus" oli jotain niin outoo ja hämärää että saan kyllä kiittää onneani ettei sama vallitse Suomessa. Mä tosiaan siis luulin, että kyseessä on kihlajaiset kun kaikkihan tietää että tää kaksikko on menossa naimisiin. NOEI. Pukukoodi oli todella juhlava vaikka tilaisuus oli vain Valerian kotona. Sitten kun koko suku oli paikalla niin Pancho nousee juhlavasti seisomaan ja KOSII SIINÄ KAIKEN KANSAN NÄHDEN. Ja sitä edeltänyt Panchon pitämä puhe oli vielä varsin surumielinen (Valerian sisko itkee eikä muuten ollu onnenkyyneleitä), jotain puhetta siitä ettei elämä mee aina niinku suunnitellaan. En edes nähny parin suutelevan koko iltana. Kuten ennenkin Ecuadorissa, musta tuntu jälleen että tärkeempää oli, että saatiin tää tilaisuus pidettyy ja että kaikki näyttää hyvältä, kuin että mitä se sitten oikeesti onkaan. Nojaa, ehkä oon liian negatiivinen, loppuillasta juhla muuttu ihan mukavaksi illanvietoksi (varsinkin kun pääsin selittämään mitä Lucasin toistelema ÄMMÄ tarkottaa suomeks... :D). Ja pääsenpähän seuraan ecuadorilaisia häitä (oma lehmä ojassa lol).

no on ne nyt söpöjä kuiteski :)

TÄÄ KUVA VAAN KOSKA NAUROIN EHKÄ 10 MIN. tsek toi innostus

aww kuvassa valerian perhe

Ei nyt tällä erää tuu muute mielee. Oon viime aikoina suunnitellu jotai ruokapostausta, kun oon huvikseni ottanu kuvia mun safkasta. :D Jottain sinne päin. Ja pitää toi Surakin voittaa näiden kirjotusten määrässä. Hoh.